4. Radio-ohjelman synty

Artikkeli saattaa sisältää kyseenalaista nimittelyä (vihapuhetta, huoltoasemapuhetta), mutta koska se kohdistuu minuun itseeni, en syyllistyne kovin moitittavaan tekoon julkaisemalla.

Dokumentit 1 ja 2, Perttu Häkkisen radio-ohjelmat, ovat hyvä aloitus muisteja-sivustolle. Koko 50 vuoden kaari käsitellään, traagiset tapahtumat, pelot ja ilotkin mainitaan, ristiriitaisuus tulee esille. Usea osallistuu eikä ketään syrjitä. Voisi melkein ajatella, että tästä on hyvä jatkaa.

Dokumenttien synty on mielenkiintoinen, syventää aiheen sielunmaisemia.

Varhain huhtikuussa 2016 kuljeskelen Lohjan torilla. Hoidettavana on vesiensuojeluasioita, palaverin alkuun Monkolaksi kutsutulla kaupungintalolla on vielä tunti aikaa. Kevääntulon vastustamaton fiilis kihertää vatsanpohjassa eikä haittaa, vaikka juuri alkaa räntäsade. Kouluaikoina odotin tällä paikalla bussinvaihtoa matkalla synnyinseutuni pikkuruiselle mökille. Peippo lauloi, tai karjui, puutalovaltaisen pikkukaupungin silloisen linja-autoaseman rinteessä. Kevätriemu.

Äsken aloin saada vanhuuseläkettä. Sekään ei ole kyennyt viemään huhtikuun taikaa. Voi se olla hiukan haalistunut 1960-luvun päivistä. Tai kirkastunut? Lintuharrastajateinille keväitä oli loputtomasti edessä, eläkeläisen sielussa vaikuttaa tieto niiden hupenemisesta.

Perttu Häkkinen soittaa. On lukenut Olli Santavuoren nettikirjan liitteenä olevan kuuden liuskan tekstini. Kyselee, miten saisi Matti Puolakan ohjelmaan. En sano ”mahdotonta”, vaan kannustan yrittämään ja lupaan kotiin palattuani toimittaa hänelle joitain puolakkalaisen piirin kontaktitietoja. Lupaan itse tulla. Sanon ”on ne kuitenkin aika kaukaisia juttuja”.

Viikon päästä Perttu Häkkinen ilmoittaa, että vähän lykkääntyy. On lähettänyt viestejä Puolakan avustajalle. Ei ole saanut vastausta.

Viikon päästä lykkääntyy.

Sitten hän saa välikäden kautta jonkinlaisen vastauksen. Puolakalla on nyt kiireitä. Ei ehdi. Ja flunssaakin on. EVVK tulee selväksi. Ei vois vähempää kiinnostaa.

Lopulta Häkkinen lyö päivämäärät kiinni ja menen kesäkuussa studionauhoitukseen. Muita siellä ei sitten olekaan. Nauhoituksen jälkeen puhelemme hetken ylen pihalla. Kerron kauan puhutusta ideasta, että pitäisi kerätä maolaismuistot talteen, mutta kukaan ei ole ryhtynyt. Perttu kannustaa. Sanon ”ehkä tämä ohjelma antaa potkua projektille”.

Ohjelman on määrä tulla ulos tiistaina. Ennen viikonloppua yleisradio laittaa ohjelmatiedot julki. Maanantaina Perttu informoi yleisluonteisesti Puolakan puhemiestä Heli Santavuorta.

Tiistaiaamuna Pertulle kannetaan neljän liuskan kirje, jossa mm. kuvaillaan Venäjän tiedustelupalvelun vainoavan Matti Puolakkaa ja hänen lähipiiriään.

Itse istun perheen kanssa halpabussissa Riikan ja Vilnan välillä. Euroopan kesä vilistää ikkunan takana, horisontissa verkkaisat tuulimyllyt, rypsipelto kukkii jo. Ehdimmeköhän takaisin Suomeen ennen kuin peltojen ihana kelta on ohi?

Tulee tekstari: ”Huomenta! Tiedoksenne: Puolakka ja Santavuori uhkasivat tehdä sinusta (ja rivien välissä käsittääkseni myös meistä) rikosilmoituksen. Onko tämä heille tyypillinen tapa toimia? Tervehtien Perttu. Kello 9.17 (Liettuan aikaan).”

Vastaan: ”Hei. On tyypillinen. Mutta uhkasivatko he jo varhaisessa vaiheessa? Terv. Raimo riika-vilna välillä. Kello 9.53.”

”Ei, tänään aamulla vasta. Perttu. Kello 10.11.”

”Hei. Oliko ulostulon määrä olla tänään vai viikon päästä? Jos on aikaa, joku ylen lakimies voisi kuunnella ohjelman läpi. Oikeudenkäynti on epätodennäköinen ja mahdollinen tuomio vapauttava. Mutta silti hyvä tsekata lakimieheltä. Terv. Raimo. Kello 10.36.”

”Santavuori ja Puolakka lupasivat myös ensi viikolla tulla ohjelmaan kertomaan  oman versionsa tapahtumista. Antoisaa matkaa. Tervehtien Perttu. Kello 10.43.”

”Hei. Mutta sehän on hienoa, että tulevat ohjelmaan. Mutta kerro kuulijoille tämä järjestys että siksi en ole suorassa ohjelmassa. Terv. Raimo. Kello 10.45.”

”Tervehdys. Soitimme haastattelun eilen radiopäällikkö Marja Keskitalolle ja hän antoi julkaisuluvan. Muodollisesti asia menee niin, että meillä on julkaisijan vastuu ja sinulla on haastateltavan vastuu. Uskoisin, että asia on kunnossa. Varsinkin kun Puolakka ja Santavuori saavat ensi viikolla suunvuoron. Perttu. Kello 10.57.”

”Hei. Vielä pari tietoa ja ounastelua. Voi tulla mutkia sovittuun. En ole kertonut kellekään ohjelmasta joten ihan itse ovat heränneet kääntymykseensä. Miksiköhän? Ja juuri nyt? Terv. Raimo. Kello 11.26.”

Sitten Perttu vielä soittaa ja kertoo, että oli informoinut ohjelman olevan jo valmis. Sitten tuli kirje. Ja sitten tuo uhkaus rikosilmoituksesta. Siihen Perttu sitten tarjosi heille oman tuntinsa viikon päästä. Noin kello 11.50.

Kirjaan kaiken siniseen vihkooni ja kirjoitan perään: ”Johtopäätös. Tehtävä www-sivut. Muisteluksia maolaisuudesta. Muisteja maolaisuudesta. Niin se pitää otsikoida. Velkaa Peter von Baghille.”

Kun palaan Suomeen, löydän twiitit.

”Heli Santavuori 7.6. vastauksena käyttäjälle Perttu Häkkinen. En tiedä voiko olla maailmassa suurempaa valehtelijaa kuin Raimo Laakia. Ehkä onkin. Mutta hän on ylimpänä.”

”Heli Santavuori 7.6. Raimo Laakian pitäisi mennä MV-lehteen. Siellä on hengenheimolaisia. Mustamaalataan henkilö. Elämäntyöstä vain valheita.”

”Heli Santavuori 7.6. Ylepuhe. Jes. Yksi valehtelija ehtii valehdella enemmän kuin 10 rehellistä ehtii vastata. Kiitos silti. Tulemme kyllä.”

(Raimo Laakia 15.12.2016)

 

 

 

 

2. Radio 14.6.2016

http://areena.yle.fi/1-3484129 Perttu Häkkisen radio-ohjelmassa 14.6.2016 Heli Santavuori, Pertti Koskela ja Pia Länsman kertovat maolaisuudesta. ”Itun outo saaga, osa 2 (55 min).” areena.yle.fi/1-3484129

Areenan arkistosta kuuluva ohjelma on hieman lyhennetty siitä, mitä tuli ulos radiosta ekalla kerralla. Ainakin kolmikon hihittely slogaanin ”missä Laakia, siellä ongelma” ympärillä on ylen toimesta leikattu pois.

Perttu Häkkisen tuoteseloste:

”Vaihtoehtoliikkeen outo saaga jatkuu. Liikkeen aktiiveista Heli Santavuori, Pia Länsman ja Pertti Koskela ovat vieraina. Miksi he kutsuvat itseään nykyään puolakkalaisiksi ja miksi he pitävät itseään Suomen sankareina? Entä, miksi Itu aiheuttaa yhä suuria intohimoja ja ristiriitoja?”

1. Radio 7.6.2016

http://areena.yle.fi/1-3471357 Perttu Häkkisen radio-ohjelmassa 7.6.2016 Raimo Laakia ja Pirkko-Liisa Kastari kertovat maolaisuudesta. ”Vaihtoehtoliike Itun outo saaga osa 1 (56 min).” areena.yle.fi/1-3471357

Perttu Häkkisen tuoteseloste:

”Tämänkertainen päänavauksemme on eräs uramme eriskummallisimmista. Jokin aika sitten meitä lähestyi  legendaarisen suomalaisen punk-yhtyeen jäsen, joka kertoi, että heidän ennenaikaisesti menehtynyt solistinsa olisi 90-luvun alussa kuulunut ITU-nimiseen vaihtoehtoliikkeeseen, jota johti karismaattinen maolaistaustainen ideologi nimeltä Matti Puolakka. Aloimme huhtikuussa selvittää asiaa. Lukuisista yhteydenotoista huolimatta emme saaneet maan alle vetäytynyttä Puolakkaa lähetykseemme kertomaan tästä kiinnostavasta kotimaisen aatehistorian oksasta. Sen sijaan entinen aktivisti Raimo Laakia saapui muistelemaan menneitä. Laakia nosti haastattelussa esille myös väitteitä ryhmän sisäisestä kurinpidosta, johtaja-aseman käyttämisestä seksuaalisten suhteiden luomiseen, taloudellisista epäselvyyksistä sekä joidenkin jäsenten ennenaikaisista kuolemantapauksista. Ryhmän jäsenet kiistivät eilen lähettämässään tiedotteessa Laakian väitteet jyrkästi. Ensi viikolla kuulemmekin heidän versionsa tapahtumista. Jopa Puolakkakin on lupautunut mukaan. Kello 13-14 ylePUHE.”